Satoisa metsäpuutarha -kirjan suomennostyö teki Miina Ant-Wuorisesta kotipihataimiston pitäjän

Miina Ant-Wuorinen oli mukana suomentamassa jo Monivuotiset vihannekset -kirjaa, jolloin hän viimeistään huomasi miten huonosti monivuotisten vihannesten taimia on saatavilla. Suomennos- ja toimitustyö Satoisa metsäpuutarha -kirjan parissa yhdessä Henna Jämsän kanssa sai hänet ryhtymään toimeen myös taimien kasvatuksen suhteen.

Maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorinen on ollut kiinnostunut monivuotisista syötävistä kasveista jo nuoresta lähtien. Suomentaessaan yhdessä Henna Jämsän ja Marja Nuoran kanssa teosta Monivuotiset vihannekset, hän huomasi kuinka vähän syötäviä perennoja on tarjolla puutarhaliikkeissä. Ajatus omasta kotipihataimistosta alkoi kypsyä ja kun he Jämsän kanssa olivat suomentaneet samojen kirjoittajien toisen kirjan; Satoisa metsäpuutarha – Kasvata syötävää kaikkialla, (Philipp Weiss & Annevi Sjöberg, suomennos ja suomenkielinen laitos: Miina Ant-Wuorinen ja Henna Jämsä, 2024.) oli aika pistää töpinäksi.

Miina Ant-Wuorisen kotipihataimisto Taimitilkku avasi porttinsa tänä keväänä Maununnevalla. Vehreässä ja runsaassa puutarhassa pääsee näkemään kaikki myynnissä olevat kasvit luonnollisissa olosuhteissa ja Ant-Wuorinen auttaa mielellään asiakkaitaan oman metsäpuutarhan suunnittelussa ja kasvivalinnoissa: ”On myös todella hauskaa tavata ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita näistä asioista. On tullut ihania kohtaamisia asiakkaiden kanssa.”

Kotipihataimisto on vielä alkutaipaleellaan ja toiminta on pienimuotoista. Ant-Wuorista kiinnostaa millaista toimintaa omalla kotipihalla pystyy tekemään. ”Tilat ovat suhteellisen pienet, emmekä halua mitään teollista toimintaa – täällä tehdään kaikkea muutakin kuin kasvatetaan taimia. Pitäisi löytää sellainen kestävä taso, jossa kasvattaa jonkin verran kasveja siemenestä ja tekee ylijäämätaimista myyntitaimia. Tykkään tehdä suunnittelutyötä, mutta minusta on myös ihanaa olla ulkona puutarhassa. Tällä tavalla saadaan myyntiin tarjolle harvinaisempiakin syötäviä perennoja, etteivät ne kaikki ole Hollannista tuotuja, eikä niiden kasvattamisessa ole käytetty kemiallisia torjunta-aineita”, Miina Ant-Wuorinen kertoo.

Metsäpuutarhaviljely on enemmän kuin viljelytekniikka

Metsäpuutarhaviljelystä tulee helposti kotipuutarhurille elämäntapa. Metsäpuutarhaviljely voi olla ulkomuodoltaan hyvin monenlaista – se voi näyttää yhtä hyvin boheemilta sekamelskalta kuin geometrisissa kukkapenkeissä kasvavilta kasvustoilta. Tärkeänä osana metsäpuutarhaviljelyä on luonnon havainnoiminen ja sen auttaminen. ”Satokausi on tosi pitkä. Usea monivuotiset vihannekset ovat uusia tuttavuuksia monelle puutarhurille ja tarjoavat uusia makuelämyksiä. Itse olen innostuneempi kasvatuksesta kuin ruuanlaitosta, joten monet kasveista ovat sellaisia, joita olen vähän maistanut, mutten vielä varsinaisesti opetellut käyttämään. Siksi yritämmekin joka vuosi ottaa haltuun uusia kasveja, mikä monipuolistaa ruokavaliota ja antaa tosi terveellistä ja ravinteikasta ruokaa”, Miina Ant-Wuorinen kertoo syötävän metsäpuutarhan eduista.

Satoisa metsäpuutarha – Kasvata syötävää kaikkialla -kirjan suomentaminen oli iso ponnistus ja vei 1,5 vuotta. Kirjassa on lähes 500 sivua ja se käsittelee perusteellisesti niin syötävän metsäpuutarhan perustamisen ja elinkierron kuin ylipäätään puutarhan hoidossa tarvittavaa tietoutta sekä tietenkin metsäpuutarhaan sopivia kasveja. Kirjan kirjoittajat Philipp Weiss ja Annevi Sjöberg ovat Ruotsissa tunnettuja puutarha-alan kirjailijoita ja luennoitsijoita.

Ensin Miina Ant-Wuorinen ei aikonut ryhtyä Satoisa metsäpuutarha -kirjan käännöstyöhön. ”Ensin olimme varmoja, ettemme ryhdy tämän kirjan käännöstyöhön, koska se on niin paljon suurempi projekti, mutta eihän siinä mennyt kuin pari kuukautta, kun olimme jo työn touhussa Hennan kanssa. Jos me emme olisi sitä kääntäneet, tuskin kukaan muukaan sitä olisi tehnyt. Kustantajille se on liian iso ja kallis työ käännättää ja siinä tarvitsee myös asiantuntemusta itse asiasta, ei pelkästään käännösosaamista”, Miina Ant-Wuorinen kertoo. He jakoivat Henna Jämsän kanssa kirjan osat omien osaamisalueittensa mukaan – Jämsälle puutarhurina kasvien lisääminen on tutumpaa, Ant-Wuoriselle taas suunnittelupuoli. Kasvit he jakoivat puoliksi. Kummatkin kuitenkin tarkistivat kaikkia tekstejä ja korjasivat niitä tarvittaessa yhdessä erityisasiantuntijoiden kanssa.

Mikä metsäpuutarha?

Metsäpuutarhaviljelyllä tarkoitetaan kerroksellista, enimmäkseen monivuotisiin kasveihin perustuvaa dynaamista viljelyjärjestelmää, jossa hyödynnetään luonnon prosesseja ja pyritään luomaan monimuotoinen ja hyvin voiva puutarhaekosysteemi. Metsäpuutarha on kerroksellinen ja monilajinen ja sen luomisessa yhdistyvät niin permakulttuurin periaatteet kuin kumppanuuskasviajattelukin. Myös no dig -viljely on luonnollinen osa vakiintunutta metsäpuutarhaa. ”Metsäpuutarhaviljely on tärkeää, koska se tukee luonnon monimuotoisuutta. Kun kasvatetaan monivuotisia kasveja, ei maata myöskään tarvitse jatkuvasti kääntää; maaperän eliöstöt, mikrobit ja mykorritsat toimivat paremmin. Hiiltä sitoutuu enemmän maahan kuin jos viljeltäisiin yksivuotisia kasveja ja kun lehdet jätetään maatumaan maahan, se lisää maan viljavuutta. Metsäpuutarhaviljelyssä luodaan puutarhaan suotuisia pienilmastoja. Kun viljelykset ovat monilajisia, tuholaiset eivät samalla tavalla hyökkää viljelysten kimppuun ja puutarhassa on jo valmiiksi niiden luonnollisia vihollisia. Monilajisuus ja kerroksellisuus takaa myös sen, että vaikka yksi laji jonain vuonna tekisikin huonomman sadon, saa kuitenkin satoa muista lajeista”, Miina Ant-Wuorinen kertoo.

Viihtyisyyttä ja oppimisen iloa

Miina Ant-Wuorisen omalla kotipihalla huomaa käytännössä kuinka viihtyisä metsäpuutarha on keskikesän helteessä. Isot puut varjostavat ja tasaavat lämpötilaa. Kuumalla säällä ne viilentävät ja syksyllä öiden viiletessä, ne pidättävät lämpöä ja puutarha säilyy lämpimämpänä myöhään syksyyn.

Metsäpuutarha antaa puutarhurille kokeilun ja löytämisen riemua uusien lajien ja viljelytekniikoiden parissa. Samalla oppii näkemään puutarhan ja lähiympäristön materiaalien käyttömahdollisuudet ja kierrättämään tehokkaammin. ”On myös hauskaa seurata, miten kasvit löytävät oman paikkansa puutarhassa, mitkä niistä ottavat enemmän tilaa itselleen ja mitkä väistyvät ja missä löytyy tasapaino. Perustamisvaiheessa on enemmän työtä, mutta kun tasapaino on löytynyt metsäpuutarha hoitaa pitkälti itse itsensä” Miina Ant-Wuorinen sanoo.

Julkisia metsäpuutarhoja?

Metsäpuutarhaviljelyn periaatteita voisi hyödyntää julkisten viheralueiden suunnittelussakin, mutta se vaatii niin suunnittelulta kuin hoidoltakin sitoutumista. Toisaalta dynaamiset istutukset ovat viime vuosina yleistyneet, ja niistä on jo olemassa hoito-ohjeitakin. Dynaamiset istutukset ovat hyvin samantyyppisiä kuin metsäpuutarhaviljely. Dynaamisissa istutuksissa keskitytään kuitenkin useimmiten niiden visuaaliseen ilmeeseen, kun metsäpuutarhoissa keskeistä on monivuotisten satokasvien kasvattaminen. Myös puutarhaekosysteemin kokonaishyvinvointi on metsäpuutarhojen osalta keskeisemmässä roolissa, mutta kasvillisuusalueiden käsittely on hyvin samankaltaista. Miina Ant-Wuorisella ei kuitenkaan ole vielä ollut julkisia suunnittelukohteita, joihin olisi tehty metsäpuutarhaviljelmiä. ”Luulen, että se lähtee ensin yksityisistä ihmisistä. Metsäpuutarhaviljelmässä pitää miettiä viljelmän koko elinkaari ja se ei ole aina ihan suoraviivaista. Monia huolettavat myös kysymykset sadonkorjuusta. Ruotsissa on jo julkisia metsäpuutarhaviljelmiä, joten eiköhän se pikkuhiljaa sieltä rantaudu tännekin. Erilaisilla yhdistyksillä voisi olla tässä merkittävä rooli, jos ne esimerkiksi ryhtyvät julkisen metsäpuutarhaviljelmän vastuutahoksi. Silloin sellaisen perustaminen saattaa onnistua helpommin kuin esimerkiksi kunnan omin voimin”, Miina Ant-Wuorinen sanoo.

Susan

Lisätietoja: www.gaiana.fi. Taimitilkku on syyskuun jälkeen avoinna sopimuksen mukaan osoitteessa Ladonlukonpolku 12, 00430 Helsinki.