Mistä siemenesi ovat kotoisin?

Oletko koskaan miettinyt, missä ostamasi puutarhakasvien siemenet on tuotettu? Jos tilaat siemeniä ulkomaisista verkkokaupoista, oletus tietenkin on, että siemenet on tuotettu ulkomailla. Mutta entäpä suomalaisten siemenkauppojen siemenet?

Useimpien suomalaistenkin toimijoiden siemenet tulevat ulkomaisista siementukuista ja tukkuihin ne päätyvät siemenviljelijöiltä lähinnä eri puolilta Eurooppaa. Monet siemeniä kuluttajille välittävät kauppiaat pussittavat nämä siemenet itse omiin pusseihinsa (esimerkiksi Hyötykasviyhdistys pussitustalkoissa), toiset myyvät suoraan isompien toimittajien pussittamia siemeniä (vaikkapa Mustilan puutarha Nelson Gardenin siemeniä).

Syy ulkomaisiin siemeniin löytyy usein Suomen ilmastosta ja siementuotannon vaatimista volyymeistä. Etenkin monien vihannesten ja juuresten siementuotanto on Suomen oloissa vaikeaa, koska kesä loppuu kesken. Siementen keruu, kuivatus ja puhdistus vaativat oman tekniikkansa ja viljelyalojen pitää olla laajoja, jotta se kaikki on kannattavaa. Tämä ei Suomessa juuri toteudu muiden kuin viljakasvien osalta.

Toisaalta ainakin yksi rohkea yrittäjä on tällekin alalle löytänyt tiensä. Tuukka Häkkinen Siementarhalta tuottaa siemeniä noin 60 lajin 100:sta eri lajikkeesta. Haastattelin Häkkistä Maatiainen-lehden artikkeliin, ja Häkkinen kertoi vihannesten pienimuotoisen siementuotannon kilpistyvän lähinnä viranomaisvalvonnan kalleuteen: ”Ongelmana ei ole valvonnan vaatimusten täyttäminen vaan kalliit viranomaismaksut. Siksi Siementarhan valikoimissakin pääpaino on yrteissä, kukissa ja EU-listan ulkopuolisissa ’erikoisvihanneksissa’, vaikka alun perin olisin halunnut tuottaa siemeniä monipuolisesti nimenomaan tavallisista vihanneksista.”

Mitä väliä sillä sitten on, mistä siemenet ovat peräisin? Evira nostaa esille kasvitautien riskit, mutta kotipuutarhurille suurin ongelma lienee kasvien kestävyys Suomen ilmastossa. Maailma on täynnä mahtavia kasveja ja hienoja lajikkeita. Kun selaa ulkomaisten verkkokauppojen valikoimia, on vaikea vastustaa heräteostoksia. Yksivuotisten kohdalla ongelmia ei usein tulekaan, mutta perennojen osalta kuvaan astuu nopeasti kasvien kestävyys. Lajikkeet, jotka on kehitetty meikäläisestä poikkeavaan ilmastoon, eivät välttämättä kestä Suomen talvea. Jos on uhrannut paljon aikaa ja vaivaa perennojen kasvattamiseen siemenestä ja ne säilyvät hengissä vain ensimmäisen kesän, on se tietenkin harmillista.

Kotimaisten siementen osalta niiden talvenkestävyys on yleensä käytännössä testattu ja se voidaan luotettavasti kertoa kasvuvyöhykkeittäin. Monet kuvissa esitellyistä siementen välittäjistä hankkivat Ruotsissa ja Baltiassa tuotettuja siemeniä, joiden pitäisi ilmastollisesti olla sopeutuneita ainakin Etelä-Suomen oloihin.

Oma lukunsa ovat maatiaiskasvit, jotka ovat kasvimaailman sissejä. Maatiaiset ovat omin nokkineen kehittyneet sellaisiksi kuin ovat. Niiden geneettinen perimä on siten yleensä monipuolisempi kuin ihmisen jalostamilla lajikkeilla ja myös niiden resilienssi on siitä johtuen toista luokkaa. Monipuolinen geenipooli tarkoittaa toisaalta myös sitä, että maatiaiskasveissa on enemmän kannan sisäistä vaihtelua kuin jalostetuissa lajikkeissa. Kaikki Maatiaistomaatti ”Evakon” siemenistä kasvatetut kasviyksilöt eivät siis ole välttämättä täsmälleen samanlaisia. Niillä on kuitenkin aina tarpeeksi paljon samoja ominaisuuksia, jotta ne voidaan lukea samaan kantaan kuuluviksi. Juuri tuo pieni vaihtelu tekee niistä kestävämpiä ja sopeutuvampia kuin mitä monet pitkälle jalostetut lajikkeet ovat.

Mistä sinä ostat siemenesi ja millaisia kokemuksia sinulla on niistä ollut?

Susan