Blog · 08/04/2022

vettä sylkevä sammakkosuihkulähde viherkasvien ympäröimänä

Kevätmessuilla puutarha rönsyilee

Korona-aika pisti Helsingin puutarhamessut hyllylle, mutta nyt päästiin taas kokoontumaan Kevätmessuille puutarhaharrastajien kesken. Selvästi messuilua oli kaivattukin ja kaikilla tuntui olevan yhteinen toive lumien pikaisesta sulamisesta!

Tänä vuonna minulla on mielessäni vihreä, vehreä, värikylläinen ja myös hyötykasveista runsas puutarha. Viime kesän pihaniityt jatkavat toivottavasti yhtä mahtavalla pörriäissuosiolla. Lasitettu parvekkeemme pääsee jälleen toimimaan kasvihuoneena tomaateille, kurkuille ja vesimeloneille.

Kevätmessujen järjestäjillä on tainnut olla samoja aatoksia, koska esimerkkipuutarhoissa korostui jopa trooppinen rehevyys, väri-ilottelu ja hyötykasvien runsaus.

Puutarhaviidakko trooppisine istuinryhmineen. Kuva: Susan Wilander.
Onko sinun puutarhassasi ensi kesänä viidakko? Jos vain säät sallivat, taidan siirtää omat anopinkielet ja alokasiat puutarhaan kesäksi.
Maatiainen ry:n messuosastolla parveilee ihmisiä. Kuva: Susan Wilander.
Vilinää Maatiaisen messuosastolla. Hyöty- ja koristekasvien siemenet tekivät yhtä lailla kauppansa ja etsijät löysivät haluamiaan erikoisuuksiakin, kuten morsinkoa sinisen värin tekemiseen.

Olen Maatiainen-lehden päätoimittaja ja tällä kertaa autoin muutaman tunnin myös Maatiainen ry:n omalla messuosastolla. Yksi Kevätmessujen kivoimmista puolista onkin muiden puutarhaharrastajien kanssa jutteleminen ja heitä Maatiaisen siemenvalikoiman äärellä riittikin runsaasti. Ainakin torstaina tarjolla oli vielä Aili-valkosipulia kevätistutuksiin sekä ryvässipulia! Itselleni lähti mukaan Ailia kumppanuuskasveiksi hyötykasvilavoihini. Ehkäpä syksyllä pääsen punomaan valkosipuliletinkin?

Leena Luoto seisoo messujen esiintymislavalla ja taustalla näkyy hänen diaesityksensä. Kuva: Susan Wilander.
Leena Luoto antoi paljon vinkkejä tuholaisten torjuntaan kumppanuuskasvien avulla. Niihin palaan vielä tulevissa blogipostauksissa.

Kävin myös kuuntelemassa muutaman mielenkiintoisen esityksen. Leena Luodon ”Luonnonmukainen puutarhanhoito ja kumppanuuskasvien käyttö tuholaisten torjunnassa” oli tietysti ennakkosuosikkini, koska koitan kaivaa esille kaiken mahdollisen tiedon kumppanuuskasveista. Tästä aiheesta ja Leena Luodon monipuolisista vinkeistä lisää vielä tulevissa blogipostauksissa.

Johanna Vireaho ja Teija Alanko seisovat messulavalla keskustelemassa. Kuva: Susan Wilander.
Johanna Vireaho haastatteli Teija Alankoa tämän uusimmasta teoksesta: Daalia ja pelakuu.

Toinen erityisesti mieleen jäänyt esitys oli Johanna Vireahon haastattelema Teija Alanko, joka kertoi uusimmasta kirjastaan: Daalia ja pelakuu. Kirja on itsenäinen jatko-osa Alangon edelliselle kirjalle: Malva ja mulperi. Kummatkin kertovat suomalaisen puutarhanhoidon historiasta uskomattoman mielenkiintoisesti ja hauskoja yksityiskohtia tarjoillen. Alanko on myös perehtynyt kasviarkeologiaan eli arkeobotaniikkaan ja väitellyt siinä tohtoriksi. Nämä Alangon kaksi kirjaa perustuvatkin hänen väitöskirjaansa.

Messuiltahan tarttuu aina jotain mukaan. Messulöydöksi voisi nimittää tällä kertaa kahta pelargonin taimea – Mårbacka Dronning Ingrid ja Ruusunnuppupelargoni Astrid. Edelleen etsinnässä on täyteläisen vaaleanoranssi pelargoni. Aikoinaan bongasin sellaisia vanhasta pelargonikirjasta, mutta myynnissä en ole nähnyt niitä missään.

Kevätmessut jatkuvat vielä sunnuntaihin asti, joten vielä ehtii mukaan!