Pölyttäjien kirjo

Mia Rönkä & Janne Toriseva, Lasten keskus 2026, 80 s.

Pölyttäjäkato ei liene uutta enää kenellekään, mutta liikaa tietoa asiasta ei voi olla. Pölyttäjien kirjo on lapsille ja vanhemmillekin suunnattu kuvakirja, joka käsittelee aihetta seikkaperäisesti ja kannustaa toimimaan pölyttäjien hyväksi. Kirja on täynnä mielenkiintoista tietoa ja jokaisen toteutettavissa olevia arkisia keinoja vaikuttaa pölyttäjien hyväksi.

Tiesitkö tämän mehiläisistä?

Mehiläiset käyttävät tuntosarvissaan olevaa sähköaistia etsiessään kukista mettä. Mehiläisen lentäessä ilmanvastus aiheuttaa sen kehoon positiivisen sähkövarauksen. Kukissa on negatiivinen varaus. Nämä kaksi varausta vetävät toisiaan puoleensa ja saavat siitepölyn tarttumaan tehokkaasti mehiläiseen. Mehiläisen käydessä kukassa, kukan sähkövaraus muuttuu hetkeksi. Siten muut mehiläiset tietävät missä kukissa on äskettäin käyty. Sähköaistin lisäksi mehiläisillä on magneettiaisti, joka auttaa niitä suunnistamaan.

Tämän sekä paljon muuta esimerkiksi mehiläisen näköaistista, oppimiskyvystä ja laskutaidoista, oppii teoksesta aivan huomaamattaan. Faktat esitellään mielenkiintoisesti ja sopivissa pienissä paloissa nuoremmillekin lukijoille omaksuttavaksi.

Maailma olisi paljon ankeampi paikka ilman pölyttäjiä

Kiehtovien faktojen ohella teos kertoo pölyttäjien merkityksestä meille ihmisille ja ravinnonsaannillemme. Vaikka monet ruokakasvit tuottavat satoa ilman pölyttäjiäkin, niiden tuotos voi parantua todella merkittävästi pölyttäjien ansiosta. Kirjan mukaan esimerkiksi kontukimalaisen pölyttämillä alueilla mustikka voi tuottaa 12 kertaisen sadon. Moni somen puutarharyhmissä kysymyksiä esittävä mansikanviljelijä hyötyisi tiedosta, että mansikasta tulee sitä suurempi, mitä useampi siemenaihe pölyttyy. Jos emit eivät pölyty, hedelmästä tulee epämuodostunut ja muhkurainen.

Ihmiset ovat ymmärtäneet pölyttäjien merkityksen jo muinaisina aikoina – ehkä paremmin kuin nykyään. Kirja kertoo, kuinka suomalaisessa kansanperinteessä mehiläinen on ollut haltijan kaltainen vaivojen parantaja. Kalevalassa Lemminkäisen äiti lähettää mehiläisen hakemaan mettä, jotta saisi herätettyä poikansa henkiin.

Tapoja toimia pölyttäjien hyväksi

Hyönteismyrkyt, kasvinsuojeluaineet ja saasteet tekevät tuhojaan, mutta kirja muistaa antaa myös toivoa. Loppuosa kertoo useita konkreettisia tapoja toimia pölyttäjien hyväksi. Hyönteishotellien ja -baarien ohella paras tapa auttaa pölyttäjiä on varmistaa, että puutarhassa on pölyttäjien suosimia kasveja. Toisinaan pelkkä vähempi tekeminen riittää eli nurmikon voi jättää leikkaamatta, mutta varmempaa on istuttaa oikeanlaista kasvillisuutta. Hyviä pölyttäjäkasveja on valtava määrä, yleisimpiä ovat mm. mintut ja yrtit ylipäätään, kehäkukka, isotähtiputki, punahattu, illakko, harjaneilikka, syysasteri ja kaunokit. Iltahelokki ja liljat houkuttelevat yöperhosia, pajut ja krookukset auttavat varhain talvihorroksesta heränneitä pörriäisiä.

Kirjassa mainitaan ohimennen, että myös jotkin nilviäiset (kotilot) toimivat pölyttäjinä. Tästä olisi ollut kiva lukea enemmän!

Susan Wilander

Mia Rönkä on ympäristöekologian dosentti Turun yliopiston biodiversiteettitieteiden laitoksesta. Hän työskentelee tutkijana, tiedetoimittajana, tietokirjailijana ja runoilijana. Hän on kirjoittanut tiedejulkaisuja, tieto- ja lastenkirjoja, lehtiartikkeleita, kolumneja, oppimateriaaleja, näyttely- ja esitystekstejä, laululyriikkaa sekä kaksi runokokoelmaa. Rönkä on kiinnostunut etenkin ihmisen ja muun luonnon vuorovaikutuksesta.

Janne Toriseva on kuvittaja, sarjakuvantekijä ja animaattori, joka on työskennellyt uransa alusta asti niin kotimaisille kuin kansainvälisille markkinoille. Torisevalle erityisen tärkeitä aiheita ovat luonto ja ympäristö.

Pölyttäjien kirjo -kirja

Pölyttäjien kirjo -näyttely on esillä Luonnontieteellisessä museossa 6.6.27 asti. Heinä–elokuussa 2027 näyttely on esillä Kolin luontokeskus Ukossa ja syyskuusta 2027 tammikuuhun 2028 Tampereen Vapriikissa.

https://www.helsinki.fi/fi/luomus/polyttajien-kirjo