Terveempiä kasveja ja parempia satoja biolannoitteilla ja biostimulanteilla

Biolannoitteet ja biostimulantit ovat tuloillaan Suomeen. Aasiassa ja Australiassa jo pidempään käytössä olleet, mutta historiallisesti satojen ellei tuhansien vuosien taakse ulottuvat käytännöt fermentoiduista lannoitteista ovat nyt pikkuhiljaa rantautumassa meillekin. Mitä etua niistä voisi olla kotipuutarhurille?

Puutarha-alalla viime vuodet ovat olleet vanhojen menetelmien uudelleen tulemisen aikaa. Keinolannoitteiden tuhoisa vaikutus maaperän kuntoon on tullut selväksi maataloustuotannon mittakaavan kasvettua kaikilla mantereilla. Löytyykö näistä uusvanhoista menetelmistä ratkaisun avaimet ruuantuotannolle, se jää nähtäväksi. Kotipuutarhuri voi kuitenkin kokeilla, mitä hyötyjä niistä on saatavissa omassa puutarhassa. Useimmiten kokeilu on yhtä helppoa (tai vaikeaa) kuin hapankaalin valmistus.

Biolannoitteiden luvataan kokonaisvaltaisesti ja järkevästi hoidetussa puutarhaviljelyssä parantavan kasvien ravinteidenottokykyä, stimuloivan juurten kasvua, vähentävän kasvien stressiä, lisäävän kasviterveyttä, auttavan orgaanisen jätteen kierrätyksessä ja parantavan kompostointiprosessia.

Biolannoitteet / biostimulantit

Biolannoitteiden ja biostimulanttien suurin ero on niiden käyttötarkoituksessa. Biolannoite tarjoaa kasveille suoraan käyttökelpoisia ravinteita. Biostimulantti parantaa kasvien kykyä käyttää hyväkseen maaperän ravinteita, sietää erilaisista häiriötekijöistä aiheutuvaa stressiä ja kykyä vastustaa kasvitauteja.

Biolannoitteita valmistetaan useimmiten anaerobisesti fermentoimalla. Niihin kaikkiin tarvitaan mikrobikulttuuri, jota kasvatetaan. Mukana on useimmiten myös kivennäisiä, joita halutaan mikrobien avulla saada paremmin kasvien käyttöön. Kivennäisaineita saadaan esimerkiksi merilevästä tai lannasta, joita mikrobit hajottavat orgaanisiksi hapoiksi.

Biolannoitteita ja -stimulantteja valmistettaessa syntyy hyvin voimakkaita seoksia. Ne pitää aina laimentaa ennen käyttöä, koska muuten ne ovat liian voimakkaita kasveille. Tästä syntyykin biolannoitteiden ja -stimulanttien suurin houkutus – niiden valmistusaineet ovat erittäin halpoja ja valmistusprosessit yksinkertaisia. Syntyvä tuote on todella riittoisa, joten verrattuna kaupallisiin keinolannoitteisiin tai orgaanisiin lannoitteisiin, kustannussäästö on merkittävä. Ammattiviljelyssä ratkaiseva kysymys on, ovatko biolannoitteet ja -stimulantit yhtä tehokkaita kuin totunnaiset lannoitteet?

Biolannoitteet helpottavat kasvien ravinnonkäyttöä

Perinteisissä lannoitteissa käytettävä typpi on muodossa, jonka hyödyntämiseen kasvi joutuu käyttämään paljon energiaa. Kasvi ottaa maasta typpeä ammoniumina tai nitraatteina ja muuttaa sen aminohapoiksi ja lopulta proteiineiksi. Tähän prosessiin kasvi tarvitsee paljon energiaa eli sokereita. Biolannoitteissa kasvi saa typen suoraan aminohappomuodossa, joka nopeuttaa kasvin mahdollisuutta hyödyntää sitä.

Ovatko biolannoitteet ihmelääke?

Pystyvätkö biolannoitteet parantamaan heikosti kasvavat kasvit missä puutarhassa tahansa? Eivät. Tässäkään asiassa ei ole oikotietä onneen. Maaperän kunto ja vesitalous ovat ensisijaisia asioita kasvien hyvinvoinnille. Terveessä maaperässä on hyvä mikrobitoiminta, sopivasti humusta ja ravinteita. Puutarhan vesikierron pitää toimia, koska liian kuiva tai märkä maa ei korjaannu lannoituksella. Mutta heikkoa maaperää voi parantaa biostimulanteilla, jotka lisäävät maaperän mikrobitoimintaa. Puutarhan uudet viljelypenkit hyötyvät stimulanttien käytöstä ennen ensimmäistä viljelykautta ja kylvökset ja nuoret taimet saavat niistä kasvuvoimaa. Biolannoitteilla ja -stimulanteilla on mahdollisuus muuttaa keskinkertainen puutarha erinomaiseksi puutarhaksi.

Monia reseptejä

Syyskuun alussa järjestettiin Korsossa Uoma Earthcaren ja Novian yhteistyönä biolannoitetyöpaja, jossa Kimmo Englund ja Joshua Finch kertoivat biolannoitteiden valmistuksesta ja käytöstä kymmenpäiselle osallistujajoukolle. Mukana oli mm. puutarhureita, maanviljelijöitä, kukkatarhuri ja ammattikorkeakoulun opettaja, joten oppien voi toivoa leviävän laajalle. Englund ja Finch ovat molemmat tuoneet Suomeen uudenlaista ammattipuutarhaviljelyn kulttuuria ja menetelmiä. Tämä työpaja oli ensimmäinen laatuaan, mutta sille tulee varmasti jatkoa tietoisuuden lisääntyessä näistä menetelmistä.

Biolannoitteita voi tehdä hyvin monella eri tavalla ja eri raaka-aineista. Niiden tekeminen onnistuu myös hyvin kotipuutarhassa ja koska ne ovat erittäin riittoisia, pienet määrät riittävät kotipuutarhurille. Valmisteen tyypin mukaan niiden vaatima valmistusaika voi olla hyvin lyhyt tai kestää useita viikkoja.

Joshua Finch kertoi esimerkkinä nopeasta ja helposta biostimulantista Pohjois-Amerikan alkuperäisasukkaiden perinteisen menetelmän. Siinä otetaan maasta juurineen hyvinvoiva ruohokasvi ja huljutellaan sen multaista juuristoa vesisaavissa. Mullan annetaan irrota saaviin ja sekoittua veteen, jolloin siinä olevat mikrobit tulevat puutarhurin käyttöön. Tätä vettä käytetään sitten maissin siementen kostutukseen ennen kylvöä. Siemenet hyötyvät veteen liuenneista mikrobeista ja pääsevät heti hyvään kasvuvauhtiin.

Modernimpi versio tästä menetelmästä on kompostiuute, jota voi käyttää kylvö- ja taimivaiheessa parantamaan maan mikrobitoimintaa. Kimmo Englund esitteli meille kompostiuutteen valmistusta. Kompostiuutetta valmistetaan varaamalla ämpärillinen vettä, johon upotetaan verkkopussissa valmista matokompostia ja hierotaan sitä vedessä noin 5×30 sekuntia, jotta mikrobit siirtyvät veteen. Vesi värjäytyy kompostista syvän tummanruskeaksi. Kompostiuutetta käytetään ruiskutuksessa 1 % nesteen kokonaismäärästä. Uute säilyy hyvänä noin 3 vrk. On syytä huomioida, että kompostiuute on eri asia kuin kompostitee, josta usein näkee puhuttavan vaikkapa sosiaalisessa mediassa.

Suosittu biolannoitteiden ja -stimulanttien valmistusmenetelmä tulee Etelä-Koreasta ja tunnetaan nimellä JADAM. Valmistusprosessi kestää 3–5 vuorokautta ja on raaka-ainekustannuksiltaan erittäin edullinen. Etelä-Koreassa menetelmää on käytetty jo pitkään. Prosessissa kasvatetaan mikrobeja fermentoinnin avulla. Menetelmästä on kaksi versiota, JLF – JADAM liquid fertiliser ja JMS – JADAM microbial solution.

Työpajassa Englund ja Finch esittelivät yksinkertaisen reseptin JMS-version valmistukseen. Siinä sekoitetaan ensin 1 g merisuolaa litraan vettä. Tähän seokseen laitetaan verkkopussissa 2 g keitettyä perunaa sekä 1 g (tai kourallinen) lehtihumusta hyvinvoivasta metsästä. Perunaa ja humusta liotetaan vedessä ja puristellaan silloin tällöin noin puolen tunnin ajan, jotta se vettyy läpikotaisin ja sekoittuu kunnolla veteen. Tavoitteena on saada lehtihumuksen mikrobit veteen syömään perunasta tullutta tärkkelystä. Vesiastia peitetään mielellään vesilukollisella kannella, jotta sinne ei pääse hyönteisiä ja annetaan olla 1-7 vrk. Mikrobit alkavat yleensä toimia nopeasti ja liuoksen pinnalle muodostuu kuplivaa vaahtoa. Humuksesta tummaksi muuttunut vesi kirkastuu. Kun kuplinta on suurimmillaan, liuos on valmista käytettäväksi. Kuplinnan laantuessa sen teho laskee. Valmista liuosta laimennetaan suhteessa 1/20–1/100. Englundin mukaan sitä voi käyttää joko kastelulannoitteena tai lehdille ruiskutettavana lannoitteena viikoittain kasvukaudella. Lannoite sopii erityisesti kasvukauden alkuun, mutta sitä voi käyttää talven tuloon saakka ja myös uuden penkin valmisteluun seuraavaa kasvukautta varten.

Puutarhan rikkakasveja voi myös hyödyntää fermentoidun kasvilannoitteen valmistuksessa. Työpajassa näimme karhunköynnöksestä ja vuohenputkesta valmistettua biolannoitetta. Lannoite valmistetaan fermentoimalla kasveja sokerin kanssa. Kasveista voi myös tehdä sekoituksia. Valmistusmenetelmä muistuttaa kuusenkerkkäsiirapin tekoa. Astiaan kootaan kerroksittain muhennettua rikkakasvia ja sokeria, laittaen päällimmäiseksi koko pinnan sulkevan sokerikerroksen. Ainesten suhde on 1:1. Valmis biostimulantti on erittäin riittoisaa – se laimennetaan 1/500–1/1000 ruiskulannoitusta varten.

Biostimulanttisekoituksiin voi lisätä maitohappobakteeria (LAB), joka on riisistä tehty heravalmiste. Sitä varten huuhdellaan riisiä siivilässä ja kerätään tärkkelyspitoinen huuhteluvesi talteen. Sen annetaan tekeytyä 3–5 vrk harsolla peitetyssä astiassa huoneenlämmössä. Kun neste alkaa tuoksua imelältä, sekoitetaan joukkoon 1/3 maitoa ja annetaan sen fermentoitua 3–5 vrk. Nesteen pinnalle muodostuu juustomassa ja alaosaan laskeutuu hera. Keskivaiheilla on kirkasta nestettä. Seos on valmis, kun sen pH on tasan 4 tai hieman alle. Hera otetaan talteen ja se säilyy viileässä 2 kk. Jos siihen sekoittaa sokeria 1:1, se säilyy myös huoneenlämmössä.

Kokeilu ja testaus!

Biolannoitteiden ja -stimulanttien valmistus on kotipuutarhurille mielenkiintoista puutarhan keittiökemiaa. Kunhan pitää muutaman perusasian mielessä, suurta vahinkoa ei synny. Fermentoinnissa on tärkeää käyttää puhdasta vettä, astioita ja raaka-aineita. Hajuaisti on hyvä apu kertomaan, onko valmistusprosessissa onnistuttu vai onko fermentointi mennyt pilalle. Lopputulos on joka tapauksessa hyvä testata pH-mittarilla ja jos mahdollista myös sähkönjohtavuus EC-mittarilla. Jälkimmäiset voivat olla hintaviakin, mutta edullisempiakin versioita löytyy.

Valmista biolannoitetta tai biostimulanttia käytetään aina laimennettuna ja ruiskutettavaa lannoitetta vielä enemmän lannoitettuna kuin kastelulannoitteena käytettävää. Jos ei ole aiemmin fermentoinut, on hyvä kokeilla valmisteita ensin pienellä alalla ja seurata vaikutuksia.

Biolannoitteista on tässä artikkelissa kuvatussa tarkoituksessa internetissä vielä niukasti suomenkielistä materiaalia. Ahlmannin paja on tehnyt joitakin kokeita bioaktiivisen kompostin käytöstä ja levittänyt kompostiuutetta pelloille. Tulokset olivat lupaavia. Englanninkielisiä sivustoja voi etsiä hakusanoilla bioferments ja biostimulants. Mielenkiintoista kyllä, bioferments näyttää olevan suosittu konsepti kosmetiikan parissa. Erilaisia biostimulanttien tyyppisiä puutarhatuotteita on tarjolla myös valmiina, mutta niiden hinnat suhteessa itse valmistetun tuotteen kustannuksiin ovat moninkertaiset.

Teksti ja kuvat: Susan Wilander

Reseptejä biolannoitteiden ja -stimulanttien valmistukseen maataloustuotannon mittakaavassa: https://issuu.com/lowerblackwood/docs/bioferments_manual_-_making_on_farm_v3_oct_2021

Biolannoitetyöpajan vetäjät

Kimmo Englund, puutarhayrittäjä ja kouluttaja Uoma Earthcare

Kimmo Englund on VTM, puutarhuri, permakulttuurisuunnittelija (PDC) sekä Soil Food Web Lab Technician. Englund harjoittaa tilallaan Korsossa market garden -konseptin mukaista no dig vihannes- ja yrttituotantoa. Lisäksi hän järjestää kursseja ja työpajoja monimuotoisesta puutarhaviljelystä, elävästä maaperästä, hapattamisesta ja kompostoinnista. Toimii asiantuntijana MAA-akatemiassa.

Joshua Finch, projekti- ja tiiminvetäjä Novian ekosysteemipalvelujen tutkimusteemassa

Joshua Finch on itseoppinut agroekologi, joka kiinnostui permakulttuurista ja käytännön mahdollisuuksista auttaa yhteiskuntaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen opiskellessaan historiaa Etelä-Floridan yliopistossa USA:ssa. Suomessa Finch toimi yrittäjänä useita vuosia tuottaen vihanneksia ja yrttejä Helsingin seudulla market garden -konseptin mukaisella tilalla. Samalla hän on järjestänyt permakulttuurisuunnittelun ja puutarhanhoidon kursseja.

Teksti: Susan Wilander