Vesimelonia omalta parvekkeelta! Posted on 21/04/202221/04/2022 By Susan Wilander Tänä kesänä meillä herkutellaan omilla vesimeloneilla! Tai se olisi ainakin haaveissa, katsotaan miten käy. Jotta haaveista tulisi totta, kokosin hieman vesimelonin kasvatusohjeita kokeneemmilta. Näillä ohjeilla toivottavasti pääsee oman mehukkaan ja syvän punaisen herkun ääreen! Mikä olisi parempaa kuumana kesäiltana kuin kylmä vesimeloni? Kuva: Elviss Railijs Bitans. Oikea lajike Vesimelonista (Citrullus lanatus tai C. vulgaris) on monia eri lajikkeita. Kannattaa valita lajike, joka tuottaa satoa nopeasti. Useimpien suomalaistenkin kasvattajien suosikki tuntuu olevan ’Sugar Baby’ ja sitä meilläkin on nyt kasvamassa. Se tuottaa pienehköjä meloneja, mutta nopeasti. Muita suositeltuja lajikkeita ovat ’Fabiola’ ja ’Candan’. ’Fabiola’ tekee isompia hedelmiä ja ’Candanin’ kuori on raidallinen. Kaikki kolme ehtivät tuottaa satoa Suomessa. Esikasvatus, muttei liian aikaisin Vesimeloni pitää esikasvattaa; siemenet voi laittaa multiin jo nyt huhtikuussa. Esikasvatuksen aloitusajasta löytyy erilaisia näkemyksiä. Toiset sanovat, että taimikasvatus vie aikaa ja siemenet pitää kylvää jo maaliskuussa, toiset taas ovat sitä mieltä, että meloneille riittää lyhyt taimikasvatus ja aloittaa voi toukokuun alussa. Meillä siemenet kylvettiin huhtikuussa ja ne itivät parissa päivässä ja ovat kasvattaneet niin vartta kuin lehtiä kovaa vauhtia. Vesimeloni tykkää lämpimästä ja se pätee myös siemeniin eli ne itävät parhaiten 25-30 asteen lämmössä. Valoa, valoa, valoa Taimet tarvitsevat paljon valoa. Meidän taimista huomaa selvästi, mitkä itivät ensimmäisinä ja kasvoivat honteloiksi sisävalossa, ja mitkä ovat päässeet nauttimaan lasitetun parvekkeen auringosta alusta saakka. Valo on erityisen tärkeää siksikin, että kurkkukasvina vesimeloni ei tykkää hyvää, jos sen istuttaa alkuperäistä juurikohtaa syvemmälle. Näille taimille ei siis pitäisi tehdä ”tomaatteja” ja korjata hujoppivarsia istuttamalla taimia alkuperäistä syvemmälle. Toisaalta, jotkut ovat niin tehneet hyvin tuloksin. Hiekkaranta ja vesimeloni kuuluvat yhteen, eikö vain? Kuva: унайзат-юшаева. Kylvä omaan ruukkuun Vesimelonin juuristo on herkkä, joten ylimääräistä koulimista kannattaa välttää. Siemenet voi kylvää heti omiin ruukkuihinsa ja siirtää sieltä suoraan varsinaiseen kasvupaikkaan, kun niissä on sirkkalehtien lisäksi jo muutama oikea lehti. Latvominen edistää kukintaa Kun taimissa on ainakin kolme kasvulehtiparia sirkkalehtien lisäksi, ne kannattaa latvoa eli katkaista varsi ylimmän lehtiparin alta. Näin saa taimen haaroittumaan. Uudet haaratkin voi latvoa, kun niihin on tullut kolme lehtiparia lisää. Latvominen kannattaa, koska se edistää kukkimista. Istuttaako vesimelonin taimet avomaalle vai ruukkuun? Meillä ne menevät ruukkuun. Kuva: Chris F. Lämpöä! Vesimeloni tarvitsee lämpimän kasvupaikan. Se voi olla kasvihuone, lasitettu parveke tai vaikkapa kasvutunneli. Toisaalta niitä kasvatetaan Suomessa myös avomaalla pellolla. Ulkokasvatuksessa on hyvänä puolena suodattamaton auringonvalo, joka on tärkein tekijä melonin makeuden tuottajana. Avomaalla lämpöä voi lisätä kasvattamalla hedelmät muovikatteen aukoissa, kuten mansikat ja käyttämällä hallaharsoa aina kun lämpötila uhkaa laskea liian alas. Ennen varsinaiselle kasvupaikalle istuttamista taimi pitää karaista, jos se on kasvanut sisällä eli ulkoiluttaa sitä vähän kerrallaan pidempiä aikoja. Itse teen tämän hieman ronskimmin – siirrän taimet lasitetulle parvekkeelle mahdollisimman pieninä ensin päiväksi ja kun tulee tarpeeksi lämmintä myös yöksi. Ilman lämpötilan lisäksi myös kasvualustan lämpötilalla on väliä. Mullan pitäisi olla vähintään 16 asteista ennen taimien istuttamista. Taimet voi tukea kasvamaan ylöspäin kuten kurkut tai antaa niiden vaeltaa maassa. Ensimmäinen tapa vie vähemmän tilaa kuin jälkimmäinen. Vesimeloni ei vaadi kovin syvää kasvualustaa, koska sen juuret ovat lähellä pintaa, mutta ne valtaavat ison alueen. Siksi jokaiselle taimelle tulee varata tarpeeksi tilaa maanpinnalla, vaikka sen kasvattaisikin ylöspäin. Melonin voi istuttaa kasvusäkkiin, kuten tomaatin tai kurkun. Ravinteita ja vettä tarvitaan runsaasti Kasvualusta lannoitetaan hyvin ja mukaan voi laittaa myös varastolannoitetta. Lisälannoitus on hyvä antaa heinäkuussa. Kasvualustan on hyvä olla kosteutta pidättävää. Toisaalta vesimelonin juuret eivät saa jäädä lillumaan veteen. Vesimeloni vaatii runsaasti vettä, kuten nimestäkin voi päätellä. Hedelmä on 93% vettä. Kastelu kannattaa tehdä aamulla tai illalla, jotta vesi ei kuumassa haihdu pois ennen kuin kasvi on käyttänyt sen hyväkseen. Muista pölytys! Vesimeloni alkaa kukkia kesä-heinäkuun vaihteessa. Kuten tavallista, ensin tulee hedekukkia ja sitten emikukkia, joissa on kurpitsan tapaan alkavan melonin pullistuma tyvessä. Hedelmöittymistä edesauttaa taimien ristipölytys eli kasvata ainakin kahta vesimelonin taimea kerrallaan. Kukkien avautuessa on tärkeää varmistaa pölytys, joko paikalle pitää saada pölyttäjäpörriäisiä tai niiden puutteessa ryhtyä itse toimeen. Helpointa lienee ottaa sivellin ja kerätä siihen ensin hedekukasta siitepölyä ja sivellä se sitten emikukan sisälle. Jotta hedelmöitys onnistuisi, pitäisi olla myös vähintään 21 astetta lämmintä. Toivotaan hellettä kesäkuun lopulle! Hedelmän kypsymiseen menee kukinnasta 1,5-2 kk. Hedelmiä kannattaa jättää kasvamaan vain yksi per haara, jotta kasvi jaksaa kasvattaa kunnollisen hedelmän. Hedelmän yläpuolelle versoon jätetään yksi lehti ja sen jälkeen sivuhaara katkaistaan. Näin kasvi käyttää energiansa hedelmän kasvattamiseen, eikä uusien kukkien tuottamiseen. Netistä voi surffailla erilaisia tuentasysteemeitä kasvaville meloneille, mutta ne eivät välttämättä tarvitse mitään tukea. Lienee parasta seurailla tilannetta ahkerasti. Jos hedelmät ovat maassa, niiden alle pitäisi nyt laittaa suoja, jotta kostea maa ei saa niitä homehtumaan. Hyvät kumppanit Vesimelonin hyviä kumppaneita ovat vihannesportulakka, ruohosipuli ja kevätsipuli. Pölyttäjiä voi houkutella kehäkukilla. Kumppanuuskasveista on niukasti tietoa. Meloneita ei ehkä ole tutkittu vielä kovin paljoa tässä suhteessa. Vesimelonit tuovat kyllä kesäfiiliksen helposti. Tässä voi suorastaan tuntea lämpimän ruohon, kuulla sirkkojen sirityksen ja lehtipuiden vienon kahinan tuulenvireessä. Kuva: Karolina Grabowska. Sadonkorjuu koittaa syksyllä Kypsä vesimeloni kuulostaan kumealta, kun sen pintaa kopauttaa. Se lakkaa myös kasvamasta ja hedelmää lähinnä oleva kärhö alkaa ruskistua ja kuivua. Sato pitää korjata varovasti, sillä kolhiintunut meloni alkaa nopeasti mädäntyä. Kotioloissa meloneja saa tavallisesti noin 3 per kasvi. Myös vesimelonia voi jälkikypsyttää sisällä, jos ilmat uhkaavat syksyllä kylmetä liikaa. Susan Lisää tietoa vesimeloninkasvatuksesta löytyy täältä: https://www.biolan.fi/artikkelit/meloni.html Blog hyötykasvitpuutarhavesimeloni
Blog Porkkana, retiisi ja nauris – helpotusta kylvökuumeeseen Posted on 28/04/202227/04/2022 Kevään ensimmäiset kylvöt alkavat olla käsillä! Porkkana, retiisi ja nauris pääsevät ensimmäisinä multiin. Read More
Blog Monimuotoinen puutarha auttaa puutarhuria ja luontoa Posted on 23/06/202223/06/2022 Luonnon monimuotoisuus on monella tapaa uhattuna. Omassa kotipuutarhassa voi kuitenkin tehdä paljon pieniä tekoja monimuotoisuuden hyväksi ja saada samalla puutarhansa kukoistamaan. Monimuotoinen puutarha sopii erinomaisesti yhteen kumppanuuskasviviljelyn kanssa. Kun puutarhan viljelyksen eivät ole monokulttuureita eli yhdestä kasvilajista koostuvia massaviljelyksiä, vaan sekoittavat eri lajeja keskenään, auttaa se sekä luontoa että puutarhuria…. Read More
Blog Kurpitsanviljely – helppoa vai vaikeaa? Posted on 24/03/202223/03/2022 Minulla on viha-rakkaussuhde kurpitsoihin. Eritysesti talvikurpitsoihin. Olen jo vuosien ajan yrittänyt kasvattaa niitä. Välillä kurpitsat kyllä kasvattavat auliisti köynnöksiään, kukkivatkin jopa ja pienet vihreät kurpitsanraakileet alkavat muodostua. Mutta vielä kertaakaan ne eivät ole päässeet kauniin oranssiin Halloween-mittaan. Paras saavutus tähän mennessä olivat tyrniin kiivenneet kurpitsat, joita olikin sitten aika hankalaa… Read More