Blog · 14/04/2022

Kuokka kasvimaassa

No Dig – lapiot nurkkaan!

No dig -viljely on nyt muotia, muttei mikään uusi keksintö. No digin ideana on, ettei maata muokata, jolloin maaperän ravinteet ja pieneliöstö säilyvät paremmin. Puutarhuri pääsee myös helpommalla, mikä on aina positiivista. No digiin löytyy netistä ohjeita yhtä paljon kuin on puutarhureitakin. Eroja on lähinnä siinä, mitä penkin kerroksiin pistetään ja miten penkki perustetaan.

Miksi sitten viljelisi no dig -penkissä? Menetelmän hyviä puolia:

  • edistää maaperän eliöstön hyvinvointia, mikä edistää myös kasvien hyvinvointia
  • mahdollistaa tiheään istutetut viljelykset, mikä kasvattaa satoa ja estää rikkaruohojen kasvua
  • vähentää kastelun tarvetta tiheän kasvillisuuden peittäessä maanpintaa ja estäessä veden haihtumista
  • kasvattaa todistetusti sadon määrää.

Keltaisia kesäkurpitsoja kasvin varressa. Kuva Susan Wilander.
Kesäkurpitsat tykkäävät no dig -penkin ravinteikkaasta maaperästä.

Penkin voi perustaa suoraan nurmikolle tai muulle kasvualustalle. Tai sitten voi ensin kuoria nurmikon pois ja poistaa rikkaruohot. Kun näistä alkutoimista on valittu itselle sopivimmat, päästään rakentamaan itse penkkiä. Ensin poistetaan nurmikko, jos halutaan, tai ainakin kannattaa poistaa monivuotiset rikkakasvit. Sitten levitetään penkin alueelle ja hieman sen reunojen yli limittäin aseteltua pahvia tai (sanomalehti-)paperikerroksia. Kastellaan ne hyvin. Tämän kerroksen tarkoituksena on hillitä rikkakasvien kasvua, mutta samalla sallia maaperän pieneliöstön pääsy penkkiin. Muoveja tai kankaita ei siis pidä käyttää.

Alkukerroksen jälkeen pitää valita laittaako penkkiinsä ns. karkeaa kerrosta. Jos laittaa, seuraavaksi siihen kerätään risuja, oksia, olkia, lehtiä ja muuta kuivaa puutarhajätettä, joka ei ole vielä kompostoitunut. Sitten penkkiin laitetaan lantaa – joko tuoretta tai palanutta. Tuoretta lantaa käytettäessä penkistä tulee eräänlainen lämpöpenkki, jossa eloperäinen aines kompostoituu ja vapauttaa samalla lämpöä ja ravinteita. Päällimmäiseksi tulee kompostimultakerros. Jos karkeaa kerrosta ei laita, on parempi käyttää palanutta lantaa lannoitteena. Sen jälkeen lisätään vain kompostimulta.

No dig -penkkiin on parempi istuttaa valmiita taimia, koska maaperän koostumus voi olla liian tujua siemenille. Toisaalta ravinteikas kasvualusta mahdollistaa tavallista tiheämmän istutuksen eli penkkiin mahtuu enemmän kasveja kuin tavallisesti. Tiheä kasvusto luo myös penkkiin oman mikroilmaston, joka voi vähentää kastelutarvetta. Rikkaruohotkaan eivät pääse niin helposti valloilleen, kun maa on kasvillisuuden peitossa. Penkin voi rajata laudoilla tai vaikka lavakauluksilla tai jättää rajaamatta.

Taimia pienissä purkeissa ikkunalaudalla. Kuva Susan Wilander.
No dig -penkkiin kannattaa istuttaa valmiita taimia, koska kasvualusta voi olla liian ravinteikas siemenille.

Vuosittain penkkiin lisätään päälle kompostia, mutta sitä ei muokata. Viljelyä jatketaan penkissä normaalisti ja esimerkiksi Englannissa, jossa menetelmän YouTube-guru Charles Dowding toimii, viljellä voi lähes vuoden ympäri. Suomessa ei viljely onnistu talvella, mutta penkin voikin silloin peittää, jolloin rikkaruohot pysyvät paremmin poissa. Viljelyn pääsee myös aloittamaan aikaisemmin keväällä, kun maa on valmiiksi lämpimämpää peitteen alla. Jos rikkoja penkkiin kuitenkin ilmaantuu, ne poistetaan mahdollisimman pienellä kaivamisella.

Minulla on tarkoituksena perustaa tänä keväänä muutama uusi penkki no dig -menetelmällä. Saapa nähdä miten ne onnistuvat. Palataan asiaan syksyllä!

Susan