Laiskan puutarhurin salaisuudet kukoistavaan kevätpuutarhaan

Viisas pääsee vähemmällä, vai miten se nyt olikaan? Laiskan puutarhuroinnin edut ovat selvät sekä puutarhurille että puutarhalle, mutta etenkin luonnolle. Syksy on erinomaista aikaa toteuttaa laiskaa puutarhurointia, ja valmistella samalla kiireetöntä kevättä seuraavalle vuodelle.

Laiskan puutarhuroinnin edut

Perennat talventörröttäjiksi ja lintujen ruuaksi: Perennojen pystyyn jätetyt kuihtuneet varret siemenkotineen ovat erinomaista talviruokaa linnuille ja luovat talviseen puutarhaan kauneutta. Keväällä ne ovat jo pehmenneet niin, että ne voi helposti silputa maasta kohoavien uusien taimien joukkoon lisäämään kukkapenkin humuspitoisuutta. Kun maa saa jatkuvasti ravinteita orgaanisesta jätteestä, sen pH pysyy ennallaan tai jopa nousee ja säästyt kalkitsemisen vaivalta. Leikkaamatta jätetyistä perennojen varsista kasvit ovat myös saaneet jo syksyllä ravinteet talteen juuristoonsa ja lähtevät paremmin kasvuun heti keväällä.

Ei turhaa haravointia: Koivun- ja muiden pehmeälehtisten puiden lehtiä ei tarvitse haravoida nurmikoilta, jos niitä on kohtuullinen määrä. Ajele ruohonleikkurilla lehdet silpuksi, ohuemman kerroksen voi jättää maatumaan ihan sellaisenaan. Nurmikko saa luonnollista lannoitetta ja säästyt haravoinnin vaivalta. Vain paksut vaahteran ja tammen tms. lehdet kannattaa haravoida ja siirtää kompostiin tai pensaiden alle katteeksi, koska niiden maatuminen on hidasta.

Kitke kun vaikutus suurin: Monivuotisten rikkakasvien elinvoimaa voi hillitä syksyn viimeisellä kitkentäkierroksella. Rikkakasvit kannattaa poistaa silloin, kun ne ovat optimikoossa eli esimerkiksi vuohenputkella on 3-5 lehteä. Silloin kasvi ei ole vielä alkanut kerryttää ravinteita juurakkoon ja poistamalla maanpäällisen osan, saa juuristoakin heikennettyä. Laiska puutarhuri valitsee myös taistelunsa – kaikkialta puutarhasta ei kannata kitkeä ja ne alueet, jotka voi ajella ruohonleikkurilla, pysyvät helpoimmin kurissa.

Tehokkain tapa estää rikkakasveja – eli kasveja, joita et itse toivo puutarhaasi – pesiytymästä viljelyksille, on istuttaa kasvit niin tiheään, ettei rikoille jää tilaa. Isompien kasvien juurille istutetaan maanpeittokasveja, jotka voivat koristekasvien ohella olla vaikkapa yrttejä. Perennat istutetaan suosituksia tiheämpään ja tarvittaessa poistetaan väleistä kasveja perennan kasvaessa isommaksi. Paljasta maata ei saisi olla näkyvissä lainkaan.

Vihreä kerros pidättää kosteutta, juuret muokkaavat maata: Jos kesäpäivien viettäminen kasteluletku kädessä ei ole valintasi, panosta puutarhan pintojen peittämiseen kasvillisuudella. Tiheä kasvipeite pidättää tehokkaasti kosteutta, joka paljaasta, mustasta mullasta haihtuu aurinkoisena päivänä vauhdilla. Maanpeitekasvit sopivat yleensä kaikkien kasvien juurille, kun ne valitaan oikein. Kasvien juuristojen yhteensovittaminen on vähintään yhtä tärkeää, kuin maanpäällisten osien yhteensopivuus. Tutki millaisen juuriston naapurikasvit muodostavat – toisilla kasveilla on pinnallisia laajoja juuriverkkoja, kun taas toisen kasvattavat syvän paalujuuren. Jotkin muodostavat mukuloita ja toiset etenevät rönsyillä kasvattaen vain pieniä juuristoja. Erimalliset juuret muokkaavat maata, hankkivat ravinteensa maaperän eri kerroksista ja maatuessaan parantavat sen rakennetta.

Kurjenpolvi on erinomainen maanpeitekasvi.

Puutarhan valmistelu kevääseen

Uudet kohopenkit kasaan ja hevosenlantaa maatumaan: Syksy on mitä parhainta aikaa rakentaa uusia kohopenkkejä. Tarjolla on runsaasti lasagnepenkin täytettä pudonneista lehdistä, kävyistä, risuista ja ruohonleikkuutähteistä. Mukaan voi heittää sopivan määrän hevosenlantaa, joka on kevääseen mennessä palanut juuri sopivasti ravinteikasta kasvualustaa kaipaaville hyötykasveille.

Puiden ja pensaiden leikkaus: Vielä syksylläkin ehtii ja kannattaakin leikata kasveja. Hedelmäpuut ja marjapensaat kannattaa leikata satokauden jälkeen. Silloin on helpompi erottaa leikkausta vaativat kohdat ja loppukesän leikkaus myös hillitsee vesiversojen kasvua. Leikkaamaan ei kuitenkaan kannata ryhtyä, jos sää on todella kostea ja lämmin tai lämpötilan laskiessa pakkasen puolelle.

Taklaa muumiotauti: Muumiotauti on sienitauti, joka pesii maassa ja leviää tuulen, veden ja hyönteisten mukana. Siihen ei ole olemassa torjunta-aineita, joten ainoa keino hillitä muumiotautia on huolehtia puutarhan hygieniasta. Kaikki muumiotautiset ja pudonneet hedelmät tulee kerätä maasta ja puista sekä haravoida muumiotautisten puiden lehdet ja laittaa nämä kaikki joko lämpökompostoriin tai viedä jätteiden keräysasemalle. Muumiotauti kuolee hyvin toimivassa lämpökompostorissa tarpeeksi pitkän kompostoinnin aikana. Muumiotautia voi ennaltaehkäistä omassa puutarhassa valitsemalla lajikkeita, jotka eivät ole alttiita saamaan sitä. Tällaisia ovat yleensä ns paksunahkaisemmat lajikkeet, koska itiöt pääsevät iskemään hedelmiin niiden vauriokohdista. Hedelmäpuiden pitäminen leikkaamalla ilmavina ja sadon karsiminen kasvuvaiheessa estää myös taudin leviämistä, kun hedelmät eivät hankaudu toisiinsa, eikä puihin synny kosteita ja kuumia suppuja tuulen päästessä puhaltamaan latvuksen läpi. Kuolleita oksia voi leikata puista ja pensaista milloin vain.

Muumiotautia esiintyy omena-, päärynä-, luumu- ja kirsikkapuissa.

Ravinteiden palauttaminen maaperään

Lehdet maatumaan ja ravinteita antamaan: Maatuvat lehdet ovat erinomaista kate- ja kompostiainesta, joka kannattaa hyödyntää omassa puutarhassa. Kaikki puutarhassa syntyvä orgaaninen ”jäte” on oikeastaan puutarhan ruokaa. Sitä ei kannata kantaa ulos omilta viljelyksiltään, vaan kompostoida se ravinteikkaaksi mullaksi. Biohiilen lisääminen kompostiin tehostaa entisestään ravinteiden keräämistä.

Vanhat penkit jätetään muokkaamatta, viherkatteet käännetään multiin: Maaperän pieneliöt ja tuiki tärkeät mikrobit häiriintyvät jokaisesta mylläyksestä (ja rikkaruohot intoutuvat leviämään entistä enemmän). Jos penkissä on ehtinyt kasvaa viherkatetta kesän lopuksi, sen voi nyt kääntää päällismultiin luovuttamaan keräämänsä ravinteet maahan.

No dig kasvatuslaatikoille: Kasvatuslaatikoissa kesän hyötykasvien varret voi leikata pois ja siirtää kompostiin. Juuria ei kannata repiä ylös mullista, jollei laatikossa ole ollut kasvitauteja tai kasvia, jolla on erityisen vahva juuristo. Vanhat juuret maatuvat laatikkoon ja lisäävät mullan ravinteikkuutta. Jos sinulla on valmista kompostia odottamassa poistamista puutarhakompostista tai lämpökompostorista ennen talvea, sen voi nyt laittaa laatikon päälliskerrokseksi. Syksyn sateet valuttavat ravinteita alaspäin, mutta hyvässä maaperässä ne eivät huuhtoudu kokonaan kasvualustan läpi. Keväällä pintamulta on jo sopivaa nuorille taimillekin.

Leikatuista oksista omaa kuorikatetta: Leikkasitko hedelmäpuita tai pensaita? Oksista saa oivallista omaa kuorikatetta. Jos itsellä ei ole haketinta, niitä saa vuokrata työkonevuokraamoista. Haketta voi käyttää paitsi katteena, myös kohopenkin täytteenä. Vaikka puuhake hajotessaan kuluttaakin ensin maaperän typpeä, tuottaa se silti niin paljon hyötyä, että käyttö kannattaa. Tarvittaessa kasveille voi antaa lisätyppeä esim. nokkoskäytteen avulla tai vaihtamalla kesällä katteeksi ruohosilpun.

Syksyn pudonneet lehdet tuottavat erinomaista humusta puutarhalle.

Puutarhasuunnitelma työskentelyn apuna

Puutarhasuunnitelma kertoo minne kannattaa suunnata syksyn työpanokset: Puutarhasuunnitelmasta ja erityisesti sen kasvien hoito-ohjeista näet kätevästi mitä töitä kannattaa tehdä syksyllä ja mitkä osat puutarhasta ovat esimerkiksi viljelyvuorossa seuraavana keväänä. Näin saat priorisoitua tärkeimmät työt syksyn varsin lyhyeen työskentelyaikaan ennen pakkasten ja lumen tuloa.

Syyskylvöillä perennat ja kylmästä pitävät hyötykasvit alulle jo syksyllä: Perennat voi hyvin kylvää jo syksyllä ja hankkia niille siten luonnollisen kylmäkäsittelyn. Myös useat hyötykasvit ja kesäkukatkin sopivat syyskylvöihin. Ryhdy kylvötöihin kuitenkin vasta sitten kun ilmat ovat viilenneet niin, etteivät siemenet intoudu kasvuun liian aikaisin.

Sipulikukat ja valkosipulit multiin tarpeeksi myöhään: Sipuleita voi istuttaa niin pitkään kuin maahan saa tehtyä niille koloja – poikkeuksena narsissit, joiden juurtuminen kestää kauemmin. Ne onkin parempi istuttaa jo ennen yöpakkasia. Tarkkaile sääennusteita ja pistä pallerot maahan, kun lämpömittari alkaa näyttää pysyvästi laskusuuntaa. Sipuleita ei kannata istuttaa ennen kuin maan lämpötila on alle +10 astetta.

Ei herkkubuffeeta kutsumattomille vieraille: Jos pihallasi viihtyvät liiankin hyvin myyrät, jänikset ja kauriit tai peurat, asiaan kannattaa varautua kunnolla. Helpointa on valita kasveja, jotka eivät ole eläinten suosikkimenussa. Sipulikasveista tällaisia ovat esim. narsissit, pikarililjat, tähtihyasintit, talventähdet, kevätkellot ja erilaiset laukat. Nuorien omenapuiden rungot kannattaa suojata erityisen hyvin. Rungonsuojamuovi ja kunnollinen, tarpeeksi korkea verkkoaitaus puun ympärillä pitää isommatkin ruokailijat loitolla. Toisinaan puutarhassa ei voi kuin nostaa kädet ylös ja tarkastaa vahingot keväällä. Nälkäisille kauriille ja peuroille kelpaavat jopa piikkiset orapihlajat.

Susan