Kumppanuuskasvit – kasvikavereita puutarhan parhaaksi

Oletko kuullut kumppanuuskasveista? Kolme sisarusta – maissi, salkopapu ja kurpitsa – lienevät tunnetuin esimerkki. Kumppanuuskasvit ovat kasveja, jotka yhdessä kasvatettuina hyödyttävät toisiaan.

Useimmilla viljelykasveilla on jotain vaikutusta lähellään kasvaviin muihin kasveihin. Monet vaikutuksista ovat seurausta kasvien tuottamista kemiallisista yhdisteistä. Tästä päästäänkin allelopatiaan, jota tutkitaan tieteellisestikin jo runsaasti. Allelopatia tarkoittaa, että kasvi tuottaa allelokemikaaleja, jotka vaikuttavat haitallisesti läheisten kasvien itävyyteen ja kasvuun. Esimerkiksi kurkku tuottaa kanelihappoa. Siten kurkun läheisyydessä eivät muiden kasvien siemenet idä ja sitä voikin käyttää taimivaiheen ohittaneiden kasvien kumppanina torjumaan siemenlevitteisiä rikkaruohoja. Myös kaalit ovat allelopaattisia kasveja.

Pavut ja herneet sekä apila kykenevät sitomaan ilmasta typpeä, jota levittävät juuristollaan maaperässä myös muille kasveille. Monet yrtit, sipulikasvit ja koristekasvit tuottavat aromaattisia yhdisteitä, jotka karkottavat tai houkuttelevat tiettyjä tuholaisia ja niitä voi sen mukaisesti käyttää hyödyksi puutarhassa.

Kumppanuuskasvien tutkiminen ja niiden vaikutusten mukaan puutarhan suunnitteleminen on kiehtovaa puuhaa. On myös hyvä tietää, mitä kasveja ei kannata istuttaa vierekkäin, jos haluaa niiden menestyvän ja kasvavan hyvin. Olisiko tässä yksi selittävä tekijä erilaisiin viljelyn epäonnistumisiinkin?

Monissa lähteissä kerrotaan, että kumppanuuskasveille ei ole tieteellisiä perusteluja. Tämä ei pidä paikkaansa enää. Asiaa on jo tutkittu paljon tieteellisestikin. Toki monet suositellut yhdistelmät perustuvat edelleen käytännön kokemuksiin, koska tutkittavia kasveja on määrättömästi ja tutkijoiden kiinnostus kohdistuu merkittävimpiin viljelykasveihin, kuten vaikkapa viljoihin. Kaurakin on allelopaattinen kasvi.

Kotipuutarhassa voi suunnitelmia tehdä kuitenkin rennommin ja ottaa kumppanuuskasviviljelyn monet hyödyt käyttöön:

• Tautien torjunta: kumppanuuskasvit voivat erittämillään kemiallisilla yhdisteillä suojata muita kasveja taudeilta.

• Tuholaistorjunta: kumppanuuskasvit voivat suojata muita kasveja tuholaisilta, joko houkuttelemalla ne luokseen tai karkottamalla ne.

• Jotkut kumppanuuskasvit pystyvät tuottamaan typpeä ilmasta ja luovuttavat sitä juuristonsa kautta myös naapurikasveille toimien näin niiden lannoittajina.

• Varjostus: korkeat kumppanuuskasvit voivat antaa suojaa paahteelta varjossa viihtyville kasveille.

• Maaperän kunto: eri ravinteita hyödyntävät kumppanuuskasvit jakavat ravinteet tasaisesti.

• Rikkaruohojen torjunta: maanpeitekasvit estävät rikkaruohoja valtaamasta kasvimaata.

• Suurempi sato: kumppanuuskasviviljely optimoi tilankäytön ja parantaa kasviterveyttä tuottaen enemmän satoa.

• Parempi maku: jotkut kumppanuuskasvit voivat parantaa toisten kasvien makua.

• Monimuotoisuus: lomittain kasvattaminen lisää monimuotoisuutta. Se taas parantaa maaperän kuntoa ja karkottaa tuholaisia, parantaen kasvien terveyttä ja koko puutarhaympäristön hyvinvointia.

Kasvitkin voivat paremmin ystävien läheisyydessä. Kiinnostaako sinua kumppanuuskasviviljely?

Hyvää ystävänpäivää!

Susan